Tässähän tämä lauantai-ilta menee mukavasti; ukko tekee lähtöään töihin ja me Terpun kanssa juodaan siideriä ja syödään kinkkusulatejuustoa (arvatkaa kumpi on kummalle?) Tuleepahan taas vietettyä tyttöjen iltaa täällä blogimaailmossa :)

Äsken tultiin illan happihyppelyltä! Läksin sit vähän kylälle kävelemään ja koira toimi kuin unelma; ei vetänyt, lähti liikkeelle käskystä, otti kontaktia ja kulki vierellä. Otettiin vielä parkkiksella seuraamisharjoituksia ja nekin meni niin hienosti :) Olispa aina näin... Kotipihaan päästyä oli ajatellut heitellä Terpulle lumipalloja kun se siitä niin tykkää. Koiruus vaan olikin suunnitellut muuta hommaa; Päivällä annetusta luusta olikin vielä jotain jäljellä! Sehän tietysti piti lähteä piilottamaan. Päivällä kun ei sitä pystynyt tekemään, koska meikä oli ollut niiiiin ilkeä ja kytkenyt koiruuden naruun :(

Oisittepa nähnyt se luun!!! Se oli iso luu isolla I:llä!! Älyttömän lihaisa hevosen rustoluu. Päätin puolittaa luun. Pyysin Ukon apuun. Ensin kokeiltiin sahata, ei onnistunut. Seuraavaksi pistettiin sirkkeliin, hetken jälkeen armahdettiin kone ja luovutettiin. Viimeiseksi lyötiin kirveellä, kyllä, kyllä. Ja vihdoin viimein meillä oli käsissä KAKSI isoa luuta. Voi, voi Terpun onnen päiviä :) Toivottavasti Terpu ei vaan liiaksi pääse hevosen makuun... Meidän naapurissa kun noita ihka eläviä otuksia asustelee muutama!