Kevättä odotellessa me Terin kanssa nautitaan täysin rinnoin näistä talvisista päivistä :) Oishan se kiva, että kevät ja kesä tulisi, mutta kun ei talvikaan vielä oikein ehtinyt tänne tulla. Niin että meikää ei haittaa, vaikka se talvi on päällä nyt. Eiköhän sitä vettä sada taas alkuviikosta!

Aamupäivästä päätin Terin kanssa lähteä kylälle kulkemaan. Eipä ollakaan siellä vähään aikaan käyty. Mukava vajaan viiden kilometrin remmilenkki tehtiin. Sillä aikaa Tanja oli mäykkyjen kanssa ehtinyt saapua meille. Terpu oli taas ihan mahdoton, kun tajusi ketkä ovat tulleet! Siinä riekkuessa Terpu halkaisi anturankin ja verisiä jälkiä jäi hankeen jonnin verran. Päätin parhaaksi pysyä pihalla siihen asti kunnes vuoto tyrehtyy; ja kylmässä lumihangessa se tyrehtyikin nopeasti!

Oltiin Tanjan kanssa suunniteltu ottaa koirille agilitya. Tanjallahan on hommasta jo kokemusta, kun on miltei vuoden Rudin kanssa harrastan. Tehtiin kahteen pekkaan rata jossa oli hyppyjä, kepit, putki ja puomi(n tapainen). Otettin vain yksi koira kerrallaan, muiden odottaessa sisällä. Terin kanssa kokeiltiin viimeisenä ja täytyy sanoa, että hienosti meni!! Tanjakin kehui kovasti :) Taitaa olla viime vuoden puolella ne viimeiset kerrat kun ollaan kokeiltu, mutta upeasti oli homma vielä Terillä muistissa. Meikällä ei vaan millään riittänyt nopeus ja lisäksi kaikki esteetkin oli turhan lähellä toisiaan. Kuulemma me osataan JO NYT monta juttua paremmin kuin sellaset koirakot, jotka ovat ihan "virallisestikin" harjoitelleet. Saas nähdä miten sitten kesällä menee ryhmässä... Eri juttu siellä muiden koirien keskellä. Kunhan tää agility ei kaatuisi siihen, etten saa pidettyä koiraa luona... Onneksi vielä on aikaa treenata ja ehkäpä se karkailukin tuosta vähenee.... se ainakin olisi tavoite!! Ainakin koira tykkää hommasta :) Harmi kun ei tullut otettua kuvia, tylsäähän tää on pelkkää liirun laarua lukea!

Lähdettiin sitten vielä koko konkkaronkka lenkille heposia katsomaan. Kilometrejä kertyi melkein toiset vajaa viisi. Tanjan vauhdissa ei millään tahdo pysyä. Jalat on vieläkin maitohapoilla ja kävely tuntuu takapuolessa asti. Mutta arvatkaa kuka on huilannut viimoset pari tuntia? Niinpä niin, kait se Terikin joskus hyytyy :)