Oon tässä viime päivinä miettinyt aika kiivaasti tulevaisuutta. Jonkinlaisia  konkreettisia tavoitteita on pakko ryhtyä asettamaan. Tässä yhteydessä on vielä syytä mainita niille, joille asia on saattanut jäädä epäselväksi, että koirat ovat minulle harrastus (muita ei ole). Tai oikeestaan voisi puhua elämäntavasta!

Terin kanssa ollaan yli vuoden päivät oltu mukana pelastuskoiratoiminnassa. Nyt sitten on aika nostaa kissa pöydälle ja katsoa onko meissä ainesta tosi hommiin! Eli suunnataan kohti metsää ja hakuharjoituksia ja siitä kokeiden kautta hälyryhmään. Tavoitteet ovat kovat, mutta niin ne pitääkin olla. Toukokuussa osallistutaan raunion soveltuvuuskokeeseen ja loppuvuoden aikana vähintään haun peruskokeeseen. Tässä on vielä selvitettävä mitä vaatimuksia ohjaajalla on päästääkseen hälyryhmään. Ainakin kompassi on hankittava  .

Lisäksi Terin kanssa on tarkoitus osallistua kesäkuun lopussa Käyttäytymiskokeeseen. Alkuun ajattelin etten sitä Terin kanssa käy, mutta sitten mietin että se voisi olla hyvää harjoitusta Bellan kokeen kannalta. Oppisi siinä sitten itse toimimaan. Jos jostain syystä ei päästä Terpun kanssa kesäkuussa, niin heinäkuussa sitten viimeistään.

Toivottavasti Terin kanssa päästään vielä ihan hyvin vuoksi agilityä harrastamaan  Tai voishan sitä möllikisoihin ainakin osallistua. Terpu kun niin tykkää hommasta. Omalle pihalle vois hyvin rakentaa esteitä. Onko täällä kellään kokemusta agilityesteiden rakentamisesta? Puomi ja A-este ois ainakin kiva väsätä. Vaikka alkais vetään omia harkkoja omalla pihalla

Bellan kanssa olen joutunut miettimään pitkään.... Jo viime postauksessa kävin hieman läpi näitä asioita. Nyt olen tullut siihen lopputulokseen, ettei Bellan kohdalla ainakaan tuo pelastuskoiratoiminta tunnu oikealta vaihtoehdolta. Siinä kun ei ole kyse mistään huvin vuoksi -harrastamisesta ja koetulosten keräämisestä. Siinähän tavoitteena on että koira ja ohjaaja toimivat yhdessä löytääkseen apua tarvitsevan. Kaikki koulutus tähtää vain ja ainoastaan siihen! Minä näen että Terissä on vaadittavaa potentiaalia, mutta Bellassa ei. Bella ei yksinkertaisesti ole niin avoin ja rohkea ja itsenäinen kuin minusta pelastuskoiran tulee olla. Tänään juuri tuolla pihalla sain todeta kuinka Bella haukkui Ukon aivan pystyyn eikä uskaltanut luokse mennä, vaikka Ukko ääneen jutteli. Vasta minun saavuttua paikalle tajusi mikä ja kuka siinä oli.

Eli Bellan kanssa on etsittävä uusia haasteita! Pää lyö aika tyhjää tällä hetkellä. Ainakin se Käyttäytymiskoe suoritetaan tän vuoden puolella. Vielä ei ole SPKL:n sivuilla tietoja syksyn BH-kokeista, mutta heti kun tulee tietoon niin sitten katsotaan mihin ilmoittaudutaan.

Bellan kanssa vois kanssa kokeilla agilitya. Rakenteeltaan Bella ei ehkä ole paras mahdollinen. Se kun on aika raskas agilityyn (ja muutenkin musta aika "raskas narttu" tai sit se on se sen karva mikä hämää...) Tällä hetkellä TOKO tuntuu meille sopivalta vaihtoehdolta. Se kun ei vaadi kovinkaan itsenäistä toimintaa koiralta. Bella kun ei vaan oikein motivoidu tosta "lihapulla-palkasta". Toisaalta tekis ihan himpun verran mieli käydä sakujen suojeluharkoissa kokeilemassa koiraa..... Bellan isä kun on kuitenkin alan harrastaja ja tosiaan saalisvietillä koira toimii mainiosti. No mutta nyt liikutaan sellasella aihepiirillä mistä minä en tiedä mitään.

Ehkäpä tässä pitää vähän vetää henkeä ja katella mitä Bellasta on tulossa. Eipä se oo vielä lähellekään vuotta, nyt vasta tulee 9 kk täyteen! Eiköhän mekin tässä ehditä ihan rauhassa löytää jokin yhteinen laji (esim. jälki, ihan uusi mulle).

Bellan varalle vaan kun on näitä suunnitelmia enemmänkin. Heinäkuussa (12 kk) kuvataan luusto. Sitten ainakin silmätarkastuksessa käydään. Luonnetestiin mennään heti kaksi vuotta täytettyä kesällä 2010 (ja muuten kaikki valkkareiden omistajat: ehdottomasti testiin!!!! siis näin jos oikeasti välitätte rodusta). Toivotaan että tuohon mennessä näyttelyissä käynti on tuottanut tulosta ja Bella on isänsä tapaan Voittaja! Ja sitten Bella pääsee kahden pentueen onnelliseksi emäksi, ja neljä vuotta täytettyään mun omaksi  (oletuksena että molemmat pentueet syntyneet).

Että tälläistä meidän lauman tulevaisuudessa! Ja sitten koska mä oon sellanen pilven päällä unelmoija, niin olenpa jo ajatellut tulevaa, kolmatta koiraani! Ja just tällä hetkellä rotuvalinta osuisi sellaiseen kuin australian kelpie. Jaa että mikä joku saattaa kysyä. No googlettakaa jos ette tiedä! Minähän en sen lähemmin tunne kuin yhden kelpien (terveisiä vaan Jillalle), mutta jos se on lähellekään rotunsa tyypillinen edustaja, niin olisin tyytyväinen saadessani semmoisen. Rakenteeltaan rotu on sopiva molempiin lempilajeihini; pelastustoimintaan ja agilityyn! Lisäksi koirani PITÄÄ olla pystykorva (älä kysy miksi) Niin ja kelpie on paimenkoira, ja jostain syystä tykkään semmoisistakin  Muutahan en rodusta tiedä.... niin että ehkä sitten vuosien päästä syytä ottaa himpun verran enemmän selvää rodusta!

Mukavaa, tulevaa viikonloppua kaikille! Harrastakaa koirienne kanssa, olkoot se sitten lenkkeilyä, tokoa, agilitya, näyttelyjä, pk-lajeja tai vaan sohvalla makailua!