Otsikko kertoo jo paljon... elikkäs meidän nurkilla liikkuu susi. Jälkiä on seurattu laajalla alueella. On kuulemma yönsä viettänyt jonkun pihapiirissä, ladon nurkilla.

Tossa iltalenkillä (jo pimeän tultua) Terikin sai hajun jostain. Oltiin just nousemassa mäkeä ylös kun Terpu nosti karvat pystyyn ja jämähti paikoilleen. Koira alkoi murisemaan eikä suostunut kulkemaan eteenpäin. Siinä vaiheessa mäkin aloin kattelemaan, että mitä hittoa siellä voi olla? kyseinen käytös ei nimittäin ole yhtään Terin tapaista. Teri on aina mennyt eteenpäin, (vaikka on pelännyt) jos meikä vaan on rohkaissut. Pian näin auton valot ja aloin ihmettelemään mitä auto tekee kuntopolulla. Samaan aikaan pimeästä astui esiin kaksi miestä. Teri haukkui ja murisi niille, eikä millään rauhottunut. Eipä siinä ollut mitään. Miehet kertoivat, että olivat jäljestäneet suden siihen, mutta eivät osanneet enää sanoa mihin suuntaan susi on jatkanut kulkuaan. Matkaa meidän pihasta tuohon paikkaan on vajaa kilometri...

Niin että on varmaan syytä pitää koira kiinni jonkin aikaa. Ei sillä, että meikä sutta pelkäisi, mutta on tuo Terpu niin tollo, että mitä tahansa voisi sattua. Ihan eri asia olisi, jos meikällä olisi tota jälkikasvua siunaantunut taikka olisi kissoja tai joitain muita pikkueläimiä. Siinä tapauksessa pitäisi tarkkaan harkita, milloin pihalla kannattaisi liikkua. No mutta nyt en siis osaa laisinkaan pelätä tollasta juttua. Meikä aattelee aina, että "se mikä on tullakseen, tulee jos on tullakseen!" Ei siinä murehtiminen ja pelkääminen auta. En tiedä, onko se sit hyvä vai huono asia?

No mutta, ei meilläpäin toi yksi susi maailmaa kaada. Ihan eri juttu on asua siellä missä susia liikkuu laumoittain! Mun puolesta sen kun vaan sudet saapuvat tännekin päin. Olishan se ainakin reilua, kun kerta tällä hetkellä susia esiintyy niin suppealla alueella maassa. Viimeistään seuraavalla kommentilla suututan viimosetkin lukijat; eli siis muistetaan kuitenkin, että "ei se susi ole, vaan ihminen, joka on toisen reviirille alunperin tunkeutunut!"