Oltiinkin pitkästä aikaa Terpun kanssa agiharkoissa. harkathan meillä alkoi pari viikkoa sitten, meikä ei vaan ollut kartalla alusta asti. Ihan kivasti meni.

Teinkin tässä tänään sellaisen oivalluksen, että se säästää meikältä rutkasti hiuksia harmaantumasta. Oon nimittäin kovasti pohtinut, minkä takia Terpu on ollut jotenkin vaikeempi (tai sen kanssa tekeminen on ollut vaikeaa) koko elokuun. Aluksi aattelin, että se on saannut liikaa huomiota lomalla ja nyt protestoi ja kuvittelee olevansa isompikin pomo. Sitten mietin vaan, etten tarpeeksi aktivoi koiraa (enkä tajua miten mulla aika riittäisi enempään). Ja nyt olen ajatellut sen vaan olevan mustasukkainen Bellalle.

Mutta sitten tänään mieleeni tupsahti, että kenties tämä on vaan osa Terin kypsymistä ja matkaa kohti aikuisuutta. Ei Teri kuitenkaan ole vasta kuin 1 v 7kk... Niin elikkäs turhaa kai stressaan, että koira on loppuelämän hankala. Nyt kun vaan jaksaa olla kärsivällinen, rehellinen, johdon- ja oikeudenmukainen, niin eiköhän meilläkin päästä toisiin tuloksiin.

Toi toinen puolisko vaan pilaa ihan kaiken mitä yritän tehdä. Välillä sitä vaan toivois, että sais olla koirien kanssa kolmestaan. Ei ainakaan vois pahentaa asiaa....