Johan oli viikonloppu! Aika rankkoja tommoiset isot sisänäyttelyt. Ei ehkä ihan se mun juttu. Ulkonäyttelyissä on ihan kiva käydä (jos ei vaan sada ja harvoin on satanut), mutta kyllä mä taidan jättää väliin tämän "sisäkauden".

Tapahtumana itsessään tuo Messukeskuksen kaksipäiväinen kansainvälinen koiranäyttely on kokemisen arvoinen! Voisin vaikka joku vuosi lähteä ihan turistiksi Olisi ihan mukavaa seurata kehiä ja etenkin sitten ryhmäkehiä, puhumattakaan BIS-kehästä!

Mähän olin tänä vuonna matkassa LAINAKOIRAn kanssa! Lähdin siis handleriksi kaverin Mikko-koiralle Mikon emäntä oli reissussa ja minä otin tämän nuoren, valkkarimiehen matkaan. Siinä samassa ajattelin ilmoittaa myös Bellan toiselle päivälle.

Mikko suoriutui lauantaina JUN ERI ja JUK 3

 

Esiintyminenkin sujui paljon paremmin kuin olin kuvitellut! Tuomarina oli tiukka ruotsalainen Maritha Östlund-Holmsten. Jakoi vähintään yhtä paljon muuta kuin ERInomaista. Kauhulla jo odottelin mitä me Bellan kanssa saadaan... Näytti vielä hieman siltä, että tuomaria miellytti enemmän lyhyemmän karvan omaavat koirat.

Piiiiiitkän  ajan kuluttua oli mun ja Bellan vuoro.

Bella sai hienosti AVO ERI

Kilpailuluokassa ei sijoitusta, mutta kyllä olin ylpeä tuosta excellentista! Etenkin kun Bellan tämän vuoden näyttelyt on ollut H, H, EH... ja sit tietyst se ERI + SERT! Niin ja nyt ERI. Ihan hyvä päätös vuodelle.

Arvostelu oli ruotsiksi, mutta mä olen yrittänyt parhaani mukaan suomentaa. Käsialasta on todella vaikea saada selvää ja joudun aikalailla arvailemaan mitä sanoja on...

"Suuri narttu, mutta feminiininen. hieman pitkänomainen pää erinomaisin linjoin. Hyvän muotoiset silmät. hyvä pigmentti. Leveästi asettuneet korvat. Hyvä kaula ja säkä. toivoisin voimakkaampi selkä. voisi olla lyhyempi lantio. erinomainen eturinta ja rintakehä. leveä reisi. hyvä luusto. ..... erinomaiset liikkeet. väri voisi olla valkoisempi. jonkin verran korkea häntä liikkeessä."

Olipa muuten hankala suomennos!!! Sihteeri on vallan kokonaan unohtanut pilkut arvostelusta. Aika hankala oli tietää mikä adjektiivi ja substantiivi kuuluvat yhteen... yksi kohta jäi kokonaan uupumaan kun ei sanakirja tunnistanut mitään sanaa, mitä yritin tavata.

Bellasta ei tullut kuvia kehästä, mutta tässäpä muutama muu, tosi "onnistunut" otos

 

 

Bella taas omaan "bellamaiseen" tapaan omi ton koko alustan itselleen eikä laskenut Mikkoa lähimaillekaan. Niin ja makuualustahan oli oikeasti Mikon... Tosta syystä mä en enää ole pitänyt häkkiä mukana. Bella kyllä TYKKÄÄ olla häkissä, vähän liikaakin kun alkaa sitä puolustamaan ja kehästä joskus vetää sitä kohti. Mä en vaan jaksa kuunnella sitä murinaa.... Ja toisaalta rentoutuuko koira sitten siinä jos kuitenkin koko ajan on vahtimassa? Häkki pitäisi sitten olla riittävän syrjässä. Ei muuten ollut kauhean mukavaa kun meidän vieressä oli just häkki, jossa kaksi valkkaria, ja jotka puolustivat rähjäten omaa tilaansa. Alkuunsa sitä säikähti enemmänkin.

Sunnuntaina Bella jäi kotiin ja lähdin Mikon kanssa. Matkaseurana oli Riikka, Jaden ja Nemin kanssa. Mikon hermot ja kärsivällisyys olivat aika kovilla hormoonien hyrrätessä, kun Jade oli juuri aloittanut juoksut. Jade oli vielä niin kiltti ettei oikein Mikko tahtonut uskoa pysytellä kaukana. Bellahan teki heti alkuun selväksi miten maailma makaa

Tuomarina oli venäläinen Julia Ovsyannikova. Mukava tuomari, mutta linja oli aika löyhempi kuin edellisenä päivänä, huomattavasti enemmän ERIn saaneita koiria.

Mikko oli myös sunnuntaina JUN ERI JUK 3

Tuomari sanoi vielä suullisesti tykkäävänsä todella paljon koirasta ja että Mikko on just oikean tyyppinen. Mutta Mikko on liian kapea, näytti vielä oikein kädellä lapojen kohdalta. Massaa pitäisi saada! Mutta sehän me jo tiedettiin Seisominen ei sujunut kamalan hyvin ja koira oli muutenkin paljon rauhattomampi. Varmasti aika rankka reissu myös Mikollekin. Sunnuntai-iltana vein Mikon sitten takaisin koirahoitolaan, josta koira oli varmaan todella iloinen. Siellä kun oli odottamassa Mikon "isoveli", sakemanni Musti

Tänne "kotiapäin" tuli kuitenkin kivasti menestystä kun Kennel Disadonnan koirat pärjäsivät hienosti! Heidän saavutuksistaan voit lukea enemmän Disadonnan uudistuneilta kotisivuilta

Osasi se Mikkokin välillä huilata, kun ei antanut vaihtoehtoja