No nyt se sitten on takana päin. Terin sterilointi ja luuston kuvaus siis. Tuossa se vieressä makaa ja huilaa. Pistän Bellan hoitoon, niin saa Teri rauhassa toipua. Vaikka ei Bella ole yhtään Teriä kiusannut. Aattelin vaan että mukavempi Bellan on hoitoon mennä missä sen kanssa touhutaan ja pääsee lenkille. Mä kun en halua Teria tänään yksin jättää.

Aloitettiin Terin punnitsemisella, tyttö painaa 32 kiloa. Sitten jo pistettiin piikkiä ja mentiin pihalle kävelemään siksi aikaa että aine vaikuttaa. Just ehti Teri tehdä tarpeensa ennen kuin askel alkoi hidastumaan ja pää painumaan. On se aina vaan yhtä kauheeta katella

Ensimmäiseksi otettiin lonkka,- selkä- ja kyynärkuvat. Kyynärät oli OK. Selässä vähän "kieroutta", mutta ei kuulemma mitään vakavaa. Eläinlääkärin mukaan noin 80 prosentilla saksanpaimenkoirista on samanlainen selkä. Niin, että ainakin tuo selkä on sitten peritty sieltä saku-emältä. Lonkat ei sitten ollut ihan parhaat mahdolliset. Molemmissa väljyyttä ja eläinlääkäri veikkaisi C-lonkiksi jos joku luokittelu pitäisi antaa. Hän kuitenkin painotti ettei mitään vakavaa. Kuulemma samanlaisilla lonkilla on monta työkoiraakin. Niin että ongelmia saattaa joskus tulla tai sitten ei. Hän painotti liikunnan ja hyvän lihaskunnon merkitystä. Liikuntaa pitää siis harrastaa. Hän antoi vinkiksi, että aina aika ajoin kannattaa ravauttaa koiraa pitkän matkaa, pitkällä askeleella. Tästä sitten näkee haluaako koira ravata, vai vaihtaako herkästi laukalle. Tilanne on hyvä niin kauan kun koira haluaa ravata. Ainakin tähän asti Teri on ihan hyvin ravannut pyörälenkeillä ja harvoin edes laukkaa. Katsellaan mitä sitten neljä-, kuusi- tai kymmenvuotiaana.

Sittenhän Teri meni sinne leikkauspöydälle. Hyvin kaikki oli kaiketi sujunut. Aika siistin näköinen haava, vaikka vähän vuoti. Terille iski pieni paniikki kun se heräsi. Mun piti ihan kunnolla pitää siitä kiinni. Muuten se olisi sinkoillut sinne ja tänne. Meidän kauluri oli tietenkin kotona... Ostin sitten uuden kun en uskaltanut ilman autoon laittaa. Aika lailla "paniikissa" ja sekaisin Teri on ollut koko ajan. Mun piti kantaa se autoon. Kaulurin kanssa tökki koko ajan maahan. Yritti säntäillä milloin mihinkin. Pihassakin hyppäsi lumihankeen vaikka oltiin sisälle menossa. Toivottovasti iltaa kohden nukutusaineen vaikutus hiipuu ja koirakin voi yöksi rauhoittua.

ONNEKSI mulla on tässä talviloma. En mä vois keskittyä töihin ollenkaan. Ekä muutenkaan haluaisi jättää koiria keskenään. Tässä on melkein viikko aikaa Terillä toipua ennenkuin menen töihin. Ja sittenkin on Ukolla vapaata, niin ei tarvitse kauaa olla koirat keskenään. Huomenna ja torstaina olisi Bellan harjoitukset... Enpä tiedä haluanko/voinko osallistua.... Ukko kun on töissä ja Teri jäisi yksin.

Bella ja Ukko lähtivät just. Terikin lähti ovelle ja oli menossa ulos. Se juoksee ihan holtittomasti. Mä komensin takaisin omalle paikalle. Selvästi näkee, että sen pää ja ruumis eivät ole vielä samalla aaltopituudella. Raukka...